Miksi politiikkaa on tehtävä uudella tavalla?

Tämä kirjoitus jatkaa eilistä blogikirjoitusta: Kohukampanjan takana on vakava sanoma.

 

Lisa-Souno-Ahtisaari_Turun Linna
Miksi politiikkaa on tehtävä uudella tavalla? Tähän on kolme syytä. Sallikaa yrittäjältä vähän yhteiskuntakritiikkiä.
1. Politiikka pitää meidät nyt menneessä

 

Poliittinen järjestelmämme ei ole ajan tasalla suhteessa yhteiskunnan nykypäivän teknologiaan, tuotantokoneistoon ja arvonluonnin tapoihin.  Koko poliittinen järjestelmämme, kun se syntyi nykyiseen muotoonsa, heijasti ympäröivää maailmaa ts. teollisen- ja tieteellisen vallankumouksen yhteiskuntaa. Tähän järjestelmään siis kuuluu koko edustuksellinen demokratia ja puoluejärjestelmä, etujärjestöt, arkisemmin vaalit parin vuoden välein, SDP, Kokoomus ja muut. Teollisessa maailmassa tuotannontekijät olivat kalliita ja tuotantojärjestelmät keskitettyjä (ajattele isoja tehtaita). Tällöin syntyi jako työnantajiin ja työntekijöihin, joita edustivat omat poliittiset näkökannat ja omat poliittiset puolueet.

 

Poliittinen järjestelmä laahaa rakenteellisesti jäljessä siitä, miten arvoa luodaan ja työtä tehdään nykypäivänä ja jatkossa. Jos puolueiden elinkeinopolitiikka perustuu 70-luvun malleihin, se estää meitä saavuttamasta luovan yhteiskunnan potentiaalia. Luovalla yhteiskunnalla tarkoitan sellaista yhteiskuntaa, missä olemme nopeampia, joustavampia ja ketterämpiä, missä eri toimijoilla on kyky mukautua yhä nopeampaan muutokseen ja missä jokaisella ihmisellä on mahdollisuus ja ilo tehdä työtä, joustavasti, yhdessä muiden kanssa. Internetin ja verkostomaisen toiminnan potentiaali on siinä, että se mahdollistaa hajautettua tuotantoa, luovaa tekemistä luvatta. Tiivistettynä, jos vaikka ay-liike ei palvele asiaasi (olet reipas, kyvykäs mutta jatkuvasti työtön) perusta oma liitto tai lähde yrittäjäksi.

 

Mitä enemmän on epävarmuutta – arkisemmin toistuvat YT putket, kansainväliset kriisit – sitä enemmän ihmiset kokevat oikeaksi tukeutua menneeseen. Tuntuu siltä, että se maailma on selkeämpi, ymmärrettävämpi ja varmempi. Vaikka sitä maailmaa ei ole enää olemassa. Esimerkkejä tästä ovat, miten Putin hakee Tsaarin ajalta viitepisteitä ja SDP nyt 1970-luvulta. Suomessa ja Euroopassa innovaatiotukijärjestelmäkin suosii vieläkin liikaa vanhaa teollista maailmaa eikä luovaa uutta arvonluontia. Minulta kysytään jatkuvasti, miten uskaltaisin perustaa yrityksen, kun heti aluksi kaatuu tiiliseinä byrokratiaa ja velkaa päälle? Kokeneemmat ovat jo sitä mieltä että on pakko, muuten ei selviä kun palkkatöitä ei enää saa.

 

2. Julkisen ja yksityisen toiminnan vastakkainasettelu on vanhakantainen

 

Samasta syystä julkishallinnon ja yritysmaailman vastakkainasettelu on vanhasta maailmasta. Se perustuu väärään jakoon ”arvoa luoviin” yrityksiin ja, jos sanoisin sen rumasti, niiden ”siivellä elävään” julkishallintoon.  Nytkin suurin osa Suomen keskustelusta keskittyy siihen, miten paljon julkishallinnosta on leikattava, koska yritysmaailma ”ei pysty sitä enää kannattamaan.” Taloudelliset tosiasiat pitää toki tunnustaa ja julkishallinnon uudistua, mutta itse näen tämän vastakkainasettelun edistyksen patona.

 

Valtava potentiaali piilee siinä, miten julkishallinto Suomessa todella siirtyisi Internet-aikaan ja muodostaisi alustan aivan uudenlaiselle arvon luonnille. Mitä, jos Airbnb:n ja Uberin ja WhatsAppin kaltaisten yritysten mallit vakavasti sovellettaisiin julkishallinnon palveluihin? Mitä, jos Suomi tulisi tunnetuksi terveyspalvelualustojen ja -yhteisöjen edelläkävijänä? Itse uskon, että tämä on vain tahdon kysymys. Tehostaessa toimintaa tulee työttömiä. Talouskurin ja uudistamisen vastustajat näkevät kortistoon lopullisesti jääviä virkamiehiä, jotka eivät enää pääse työelämään. Minä näen taas osaavia ihmisiä, jotka saavat mahdollisuuden huomattavasti tuottoisampaan rooliin Suomen talouden kasvattajiksi yksityiselle sektorille.

 

3. Uudet verkon vaikuttamisen alustat ovat kuva tulevasta

 

Usein uudet ”alustat” kuten Facebook ja Twitter mielletään kevyiksi leikkikaluiksi tai korkeintaan perinteisen median jatkeeksi, jakelukanavaksi. Itse uskon, että nämä alustat ovat uusi työn ja tekemisen tapa. Ne ovat oleellinen kuva siitä, miltä yritykset ja yhdessä tekeminen tulee näyttämään jatkossa. Siksi ne tulee ottaa vakavasti, kun yhteisiä asioita tehdään.  Ne ovat tämän luovan ajan tehtaita.

 

Joku voi ihmetellä, jos politiikka ja poliittinen järjestelmä kerran katsoo näin peruutuspeiliin, miksi lähdin itse ehdolle. Miksi yrittäjä lähtee tähän ruljanssiin?

 

Uskon Eurooppaan ja uskon, että meidän tulee uudistaa Eurooppaa ja Suomea sen tärkeänä osana. Minun on vaikea uskoa, että ne samat ihmiset, jotka ovat olleet luomassa tätä säädösten viidakkoa ovat oikeat ihmiset uudistamaan sitä. Siksi on tilaa uusille ajatuksille ja uudelle energialle, uusille yrittäjille. Siksi olen ehdolla. EU:ssa haluan olla mukana luomassa yhteiskuntaa, joka pitää huolen kaikista heikoimmista, mutta vapauttaa kaikki työntekijät tekemään työtä omilla ehdoillaan itse vaikuttaen ja muodostaen yhteisöjä.

 

Ennakkoäänestys on 14-20.5. ja vaalipäivä 25.5. Toivon, että jokainen äänioikeutettu suomalainen käyttää äänensä näissä tärkeissä vaaleissa.

 

Lisa Sounio-Ahtisaari
Yrittäjä ja ekonomi
#227