LISA-tutkimus osoittaa – yrittäjä yllättää

Lisa Sounio-Ahtisaari yrittäjä yllättää

Eilen pöhistiin medioissa YLEn gallupeista. Tiedoksi: olemme tehneet omaa Lisa-tutkimusta, joka osoittaa että yrittäjä yllättää.

Tämä ei ole mikään PISA-tutkimus vaan LISA-tutkimus, vakavammin Lisan ja tiimin tekemä katukysely sadoille Suomen 250,000:sta pienyrittäjästä viimeisen vuoden aikana. Kysely on kattava ja tulos on selvä: yrittäjän ääni, arki ja haasteet eivät näy politiikan, median ja päättäjien agendalla – esimerkkinä eilinen YLEn “suuri” vaalidebatti.

Tälle yrittäjän äänelle on tilaa ja tarvetta Euroopan parliamentissa. Realistinen tavoitteemme on ja pysyy: yllättää ja kiilata neljänneksi Kokoomuksen ehdokkaaksi europarlamenttiin. Olemme koko kampanjan ajan tuoneet esille yrittäjyyden merkitystä meille kaikille Suomalaisille.

Anna äänesi kuulua 25.5. Ja vaikket äänestäisi minua, kehu kiitä yrittäjää! Käy kotikatusi lempiyrittäjän luona ja kehu ja kiitä. Siitä seuraa hyvää.

Iloa ja energiaa viikonloppuun,

Lisa

PS: Loppuksi vielä pieni vinkki YLElle. Mielestäni YLEn verorahoilla teettämät gallupit tulisi julkaista kansalaisille kokonaisuudessaan avoimena datana ei vain teidän tulkitsemana ”virallisena” top-listana. Kokonaisuudessaan kaikki tulokset ja kyselyn metodologia, siis kaikki tiedostot avoimena käytettäväksi. Tämä olisi moderni tapa tehdä journalismia!

Lisa Sounio-Ahtisaari kehu kiitä yrittäjää

Eurokalenteri 22/25 Yrittäjän ja pääomasijoittajan todelliset pelot

Vaalit lähestyvät ja eurokalenterista paljastuu vakava blogikirjoitus. Aiheena yrittäjän ja pääomasijoittajan todelliset pelot.

 

Miltä tuntuisi vastata omista työantajakuluista ja eläkkeistä? Maksaa itselleen palkkaa, ja päättää omista työsuhde-eduista. Työttömälle kokeneelle asiantuntijalle yrittäjäksi lähteminen on heikosti kannustettu.  Yrityksen perustamisen jälkeen lähtee ansiosidonnainen ja työttömyyskorvauksiakaan ei saa. Yrittäjien työttömyyskassojen ehdot edellyttävät yleensä 18 kuukauden jäsenyyttä, eli helpotusta riskeihin ei saa sieltäkään. Aloittelevan yrittäjän on kuitenkin selvittävä, ja maksettava eläke- ja työttömyysvakuutusta tältä ajalta. Summa on yleensä vähintään 500 euroa kuussa. Tämän lisäksi tietenkin olisi hyvä pystyä maksamaan palkkaa itselleen. Entäs sitten, jos jotain sattuu yrittäjätaipaleen alussa? Turvaverkkoja ei juurikaan ole. Tähän päälle kasautuvat vielä kaikki satunnaiset liiketoimintariskit. Joko pelottaa?

 

Riskistähän tässä on kysymys. Markkinatalous määrittelee riskin ja työmäärän suhteen. Pankki voisi ottaa osan riskistä kantaakseen, mutta se ei ole pankille kannattavaa. Lainan saaminen yritystoimintaan ei ole helppoa, koska pankit saavat manipuloitujen finanssimarkkinoiden takia paremman tuoton muualta kuin pienyrittäjien rahoittamisesta.

 

Pääomasijoittajat eivät jostakin syystä kovin innoissaan sijoita Suomeen eikä oikeastaan Ruotsiinkaan. Meillä on työvoimaa, melko hyvin ennakoitavissa oleva lainsäädäntö ja lähes korruptiovapaan talouden maine. Luulisi, että ainakin kotimainen riskiraha löytäisi yritykset. Näin ei kuitenkaan ole. Selitykseksi on tarjottu milloin mitäkin. Minä tarjoan syyksi näköalattomuutta. Suomi on maa, jossa yrityksiä ja yrittämistä ei juurikaan tueta. Meillä on tiukat lait, joiden puitteissa toimiminen tarkoittaa, että saat olla rauhassa. Jos rikot sääntöjä tai teet jotain tulkinnanvaraista, romahdat vero- ja muiden tarkastajien alimpaan kastiin yhdellä kertaa.

 

Yrittäjä ottaa Suomessa todella kovan riskin. Tähän kuuluu taloudellinen riski, sosiaalisen statuksen mahdollinen katoaminen ja stressaava, terveydellekin vaarallinen elämäntapa. Tätä riskinottoa palkitaan siten, että onnistuessasi sinua verotetaan ansiotuloista, yrityksen voitoista ja yrityksen mahdollisesta myyntivoitosta.

 

Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että Suomen valtion kannattaisi kannustaa,  jakaa rahaa ja vakuuksia melkein minkälaisille yrityksille tahansa, jopa pitkään tappiolla toimiville start-upeille. Mikäli nämä saavat merkittävän rahoituksen ulkomailta, on verokertymä valtiolle suuri, vaikka menestystä yritykselle ei loppujen lopuksi tulisikaan.

 

EU:ssa haluan tehdä sellaisia aloitteita, jotka tukevat yrittäjien toimintaa ja olla mukana laatimassa varsinkin palvelujen vientiä ja tuontia selkeyttäviä ja helpottavia säännöksiä, kilpailu pitää sallia ja Suomen on päästävä kasvamaan uusille markkinoille. Suomessa Finnvera ja Tekes voisivat toimia tiiviimmin pääomarahoittajien kanssa ja olla mukana houkuttelemassa investointeja. Markkinaliberaalit vaativat äänekkäästi verotuksen ja muiden työvoimakustannusten leikkaamista, se ei välttämättä riitä ja lieveilmiöt ovat merkittävät. Erikoista on myös se, että yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle ei makseta etuisuuksia ensimmäisen ratkaisevan vuoden aikana lainkaan? Miksi ylläpitää kynnyksiä yrittäjyydelle? Ei kannata pidätellä motivoituneita suomalaisia työntekijöitä syrjässä työmarkkinoilta. Työllistymisen mahdollisuuksia on kunhan saamme ne rohkeasti käyttöön.

 

Kiitä yrittäjää, hän on sen ansainnut!

 

OKCitroen
Lisa Sounio-Ahtisaari Eurokalenteri

Eurokalenteri 21/25 Suomalaiset arvot ovat megatrendi

Vaaleihin 3 päivää. Eurokalenterissa puhutaan suomalaisista arvoista ja muotoilusta.

Tervetuloa merkittävän uuden suomalaista muotoilua käsittelevän kirjan – Out of the Blue: The Essence and Ambition of Finnish Design – julkistustilaisuuteen tänään 21.5. klo 16:30 Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Katso myös tapahtuman Facebook sivu.

Mitä arvoja suomalaisuuteen liitetään? Rehellisyys, puhdas luonto, teknologia, laadukkuus ja käytännöllisyys. Kaikki hienoja ja tavoiteltavia. Maamme on toistuvasti kansainvälisten hyvän elämän mittareiden kärjessä. Suomea ja suomalaisuutta arvostetaan.

Kilpailukyvyn ja viennin kannalta onkin nyt tärkeää miettiä, että millä tavoin voisimme yhdistää nämä tavoiteltavat arvot: luontomme, laadukkuuden ja kestävyyden tuotteisiin ja palveluihin?

Lisa Sounio-Ahtisaari_metsässä

Suomalaiset metsät ovat täynnä terveellistä superfoodia.

 

Tänään julkaistava Out of the Blue esittelee Suomen ainutlaatuista design-kulttuuria perinteisistä tienraivaajista, kuten Alvar Aalto, Iittala, Artek, Marimekko ja Nokia, nykypäivän kiinnostavimpiin luoviin yrittäjiin. Kirjassa kuvataan oivaltavasti ja hauskasti tyypillisiä suomalaisia ominaisuuksia, kuten kekseliäisyyttä, talkoohenkeä, vapauden kaipuuta sekä luovaa hulluutta.

 

Lisa_Sounio-Ahtisaari_Eurokalenteri_2125

Kiitosta ja kehuja!

Yritteliäs kampanjamme lähenee loppuhuipennustaan. Olemme saaneet rutkasti kehuja kekseliäästä ja yllätyksellisestä viestinnästä. Yrittäjänä tiedän, että itsestään tulee pitää meteliä, jos aikoo erottua joukosta.

Haluan kampanjallani rohkaista, ilahduttaa ja laittaa hyvää kiertämään.

Kehutaan ja kiitetään!

maalla

Lisa Sounio-Ahtisaari_Citroen

merellä

OKSilja

ja ilmassa

Lisa Sounio Ahtisaari Juo Syö Suomalaista

Politiikan sanapilvet

Lisa Sounio-Ahtisaari politiikan sanapilvet

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Vertailimme poliittista sanankäyttöä. Käytimme Helsingin Sanomat 30.4. julkaisemaa ”kärkiehdokkaiden” listaa (Lisa mukana!) ja teimme kaikkien muiden ehdokkaiden pääviesteistä sanapilven. Pääviestit katsoimme ehdokkaan verkkosivulta tai Facebook sivulta. Tämä sanapilvi näkyy vasemmalla. Sitten teimme saman Lisalle ja kampanjalle. Lisan sanapilvi näkyy oikealla.

Energiaa viikolle ja muistakaa äänestää!

Team #lisa227

Lue myös:
Kohukampanjan takana vakava sanoma.
EU-vaalien pienin vaalibudjetti?
Lisan arvot ja asiat.

Onko Suomesta tulossa korkean työttömyyden velkaantuva Gastarbeiter-talous?

EU-maista Suomeen tulvii työmiehiä tekemään usein jopa 200 tuntia työtä kuussa, noin 8 euron tuntipalkalla. Näillä alhaisilla työvoimakuluilla nousee Suomeen vaikuttavia uudisrakennuksia.

Kyse on maahan työläisiksi tulijoiden henkilökohtaisen taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Rakennustyöläisten kotimaahan viemä palkka on toki työttömälle suomalaiselle rakennusmiehellekin enemmän kuin työttömyyskorvaus Suomessa. Rakennustyömiehen lähtömaan kustannustasolla korjattuna ollaan jo varsin hyvissä ansioissa.

Hetkinen, Suomessahan on työehtosopimukset, eihän tuo käy päinsä! Kyllä se näyttää käyvän, kuten Voima-lehti ja monet muut valveutuneet mediat ovat kertoneet. Valvonta on hampaatonta ja vaatisi totaalista ’isoveli valvoo’ -yhteiskuntaan siirtymistä, jotta edes suurin osa sopimuksen rikkojista saataisiin kuriin. Taloudelliset ja sosiaaliset voimat tämän liikkeen takana ovat jättiläismäiset mutta vielä niitä ei ole tunnustettu Suomessa. Aihe on arka ja siihen on syynsä. Pitäisi kuitenkin olla huolissaan, kun Suomen eturivin varsin viilipyttymäiset ekonomistit käyttävät sellaisia sanoja kuin rapautuminen, rappio ja pakko. Tämä tarkoittaa kuulemma sitä että jäävuori, johon kokkapuu on suunnattu, näkyy jo sumuverhonkin läpi.

Palataanpa vielä esimerkkiin. Eli työntekijämme saa nimellisesti palkan, joka on melko alhainen, mutta kotimaansa ostovoimalla korjattuna todella hyvä. Selvyyden vuoksi poimin vastaavan esimerkin. Otetaan merkittävän työehtosopimuksen alainen työntekijä ja annetaan hänelle lakimääräiset ekstrat ja lomat. Vastaavasta, 200 tunnin työkuukaudesta suomalainen työntekijä saa siis vähintään 16 euroa tunnilta, jonka päälle tulee pekkaset, lomarahat ja 5 viikkoa maksettua vuosilomaa.

No, tästä harjoituksesta tulee jo akateeminen sen takia, että työehtosopimuksen mukaan ylitöitä ei voi tehdä läpi vuoden tällaisella menolla. Voidaan kuitenkin sanoa, että suomalaiselle tilaajalle työehtosopimuksen alainen palkka on vaikutuksiltaan ainakin kaksinkertainen. Tästä EU:ssa on pohjimmiltaan kysymys. Emme voi ylläpitää näin suuria eroja työvoiman kustannuksissa. Kustannukset tulee tasata melko lähitulevaisuudessa. Muuten on selvää, että taloutemme velkaantuu ja työttömämme kärsivät.

Meppinä tekisin kaiken voitavani, jotta EU-maissa saadaan työn tehokkuus ja kustannukset vietyä riittävän lähelle toisiaan. Kaikki mekanismit, mitä ekonomisteilta löytyy, on otettava käyttöön, jotta pääsemme eroon tästä epätehokkaasta Gastarbeiter-taloudesta. Suomen hyvinvointi on riippuvainen kilpailukyvystämme. Työnantajaliitot ja ay-liike eivät ole pystyneet tätä yllämainittua rakennusalan trendiä korjaamaan, vaikka se todettiin uhkaavaksi jo vuonna 2007. Heille tarjoan samaa lääkettä. Ottakaa mallia EU:n menestyvistä maista.

Lisa Sounio-Ahtisaari
Yrittäjä ja ekonomi
#227

Eurokalenteri 16/25 Wikitalkoot huomenna Tampereella, Helsingissä ja koko maassa

Wikitalkoot

Vaaleihin enää yhdeksän päivää! Eurokalenterista paljastuu yhdessä tekemistä Suomen omaperäisen kulttuurin hyväksi. Tule mukaan Wikitalkoisiin.

Haluamme eurovaalikampanjamme kylkiäisenä tuottaa pysyvää hyvää. Siksi aloitimme Wikitalkoot, jonka tavoitteena on kirkastaa Suomi-kuvaa verkon ilmaisessa tietosanakirjassa wikipediassa. Hanke on osa huomista 17.5. Talkoopäivää. Kutsumme mukaan talkoisiin kaikki kieli- ja kuvataitoiset suomalaiset ja Suomen ystävät. Kohennetaan yhdessä Suomea käsitteleviä tärkeimpiä wikipedian artikkeleja suurimmilla Euroopan kielillä. Tarkoitus on myös raikastaa artikkelien visuaalista ilmettä hyvillä valokuvilla.

Järjestämme Wikitalkoot huomenna lauantaina 17.5.:

Jos, et pääse paikalle varaa 15 minuttia huomenna: valitse joku sinulle läheinen Suomen kulttuuria koskeva aihe ulkomaankielisessä wikipediassa ja paranna sitä, ja haasta ystävä mukaan talkoisiin!

Tykkää Wikitalkoot Facebook sivusta ja seuraa Wikitalkoot Twitterissä niin saat apua tekemiselle.

Eurokalenteri

Videoterveisiä vaalikentiltä!

Parasta vaalityössä on erilaisten ihmisten tapaaminen toreilla ja tapahtumissa. Siihen ei onneksi tarvita isoa budjettia, turnauskestävyyttä kylläkin. Onneksi hymyilevät ja kannustavat paikalliset ihmiset auttavat unohtamaan hiipivän vaaliväsymyksen.

Ohessa tunnelmia ja ajatuksia tienpäältä

Sekä YLEn Meppigallerian tiukka vaalitentti

Lisa_Sounio-Ahtisaari YLE